Katso kuvat Ilves-pelaajien TAYS-vierailusta TÄÄLTÄ

Ilveksen konkaripelaajat Atte Pentikäinen (kuvassa), Martti Järventie ja Jussi Pesonen kävivät tammikuussa TAYSin lastenosastolla piristämässä pienten potilaiden arkea. Vierailusta jäi hyvä mieli niin lapsille, hoitajille kuin pelaajille itselleenkin.

– Puhuttiin Järventien ”Maran” kanssa, että siellä olisi kiva käydä. Ollaan muutamassa sairaalassa käyty aikaisemminkin. Siitä on tullut aina lapsille ja tietysti myös itselle hyvä mieli. Kerrottiin sitten ideasta toimistolle ja saatiin heti tuki taaksemme, vierailua Järventien kanssa järjestellyt Atte Pentikäinen kertoo.

– Tämä oli ihan loistojuttu. Oli kiva saada potilaille ja hoitohenkilökunnalle hyvää mieltä ja viedä vähän Ilves-henkeä sinnekin päin. Kun sinne mentiin, niin kyllä siinä isot miehetkin pysähtyivät aika lujaa kun katseltiin sitä toimintaa siellä. Iso hatunnosto sinne suuntaan.

Lapsille pelaajien vierailu oli merkittävä asia, joka sai suupielet kääntymään hymyyn.

– Lapsista näki, että tämä on niille merkittävä juttu. Monta sairasta lasta saatiin hymyilemään. Se on kuitenkin meille pieni vaiva käydä välittämässä sinne sellainen viesti, että ollaan hengessä mukana. Saatiin ehkä tätä kautta lasten mieltä vähän piristettyä ja toivottavasti myös edesautettua ainakin jonkun verran parantumista.

– Sairaalaympäristö on kuitenkin aina vähän sellainen, että se ei itselle ainakaan hirveästi positiivista virtaa tuo. Mutta sitten kun sai itse vietyä sinne edes pienen valonpilkahduksen, niin kyllä se itsellekin sellaisen lämmön sydämeen tuo, Atte sanoo.

Jos oli pelaajien vierailu iso juttu lapsille, myös raskasta työtä tekevät hoitajat saivat piristystä arkeensa. Pentikäinen kertoo havahtuneensa myös vanhempien vaikeaan tilanteeseen vierailun aikana.

– Saatiin paljon positiivista palautetta sekä hoitajilta, että vanhemmilta. Hoitajat olivat otettuja kun kutsuimme heidätkin perheineen peliin. He olivat melkein tippa linssissä ja sanoivat, että onpa mukavaa kun heitäkin kerran huomioidaan. Se oli hienoa, että sai tuotua vähän iloa heidänkin arkeen. Se on kuitenkin raskasta työtä.

– Täytyy nostaa hattua lasten vanhemmillekin. Yksikin äiti kertoi, että on samassa huoneessa aamuseitsemästä iltayhdeksään ja nukkuu sitten joko siinä patjalla tai sairaalahotellissa. Siitäkin tuli hyvä mieli kun hän kertoi, että on mukava nähdä vähän uusiakin kasvoja siellä.

Lasten iloisuus teki vaikutuksen

Vaikka lapsilla olisi kuinka vaikeaa, osaavat he usein löytää ilon pienemmistäkin asioista. Pentikäinen sanoo vaikuttuneensa lasten tavasta löytää iloa elämäänsä.

– Monesta lapsesta näki, että vaikka on kipuja, niin kuitenkin sieltä kaivetaan se iloisuus esiin. Jätetään se kipu taka-alalle ja pelataan vaikka pleikkaria ja saadaan sitä kautta ajatuksia muualle. Oli hienoa nähdä sellainen myönteisyys ja elämänilo.

– Jos jollain on pleikkareita tai muita pelikonsoleita ylimääräisenä nurkissa, niin kannattaa toimittaa niitä sairaalaan. Ne ovat siellä jatkuvasti kovassa käytössä ja menekki on kova, Atte vinkkaa.

Ilves-pelaajien mukanaan viemät pienet tuliaiset saivat lapset riemuun.

– Siinä kun annettiin lapsille Ilves-riipuksia ja nimmarikortteja, niin lapset olivat sen näköisiä kuin joulu olisi tullut uudestaan. Se on kuitenkin organisaatiolta pieni uhraus ja toisaalta taas sellainen juttu minkä lapset tulevat koko ikänsä muistamaan ja ajattelemaan Ilvestä lämmöllä.

Pysäyttävä kokemus Ruotsin ajoilta

Atte Pentikäinen on ennenkin vieraillut sairaalan lastenosastoilta. Puolustajan pelatessa Färjestadissa Pentikäinen joukkuekavereineen vieraili Karlstadin sairaalassa. Siltä vierailulta on muistissa kiekkouran kovin paikka.

– Mentiin käymään syöpää sairastavien lasten osastolla. Oltiin siellä ja lääkäri ja hoitaja tulivat kysymään voisivatko suomalaiset, joita itseni lisäksi oli Niskalan Janne ja Pirneksen Esa, tulla mukaan. Mentiin sitten sellaiseen huoneeseen, jossa oli lasisessa hoitokopissa todella huonossa kunnossa oleva pieni lapsi, jolle oli annettu muutama kuukausi elinaikaa. Hoitohenkilökunta kertoi, että lapsi on todella kova suomalaisten fani ja tykkää teistä niin paljon, että haluaa aina katsoa kaikki pelit.

– Kun mentiin siihen lasin taakse, niin sille lapselle nousi yhtäkkiä kasvoille sellainen valtavan iso aurinkohymy. Se lapsi nousi ylös ja sillä oli meidän fanipaita päällä. Kun hän kääntyi ympäri ja näin, että selässä luki ”Pentikäinen 15”, niin voin sanoa, että se oli yksi minun kiekkourani ylivoimaisesti kovimpia hetkiä.

– Tiedä sitten mikä on totuus, mutta lapsen äiti kertoi myöhemmin, että lapsi sai niin paljon voimaa meidän vierailusta, että oli elänyt muutaman kuukauden pitempään. Se on semmoinen hetki itselle, jonka varmasti muistaa ikuisesti, Atte sanoo.

Pentikäinen kertoo, että vierailut sairaiden lasten luona tuovat uutta perspektiiviä omaan elämään. Ihan pikkujutuista on turha kitistä.

– Se on aika raadollista kun pienille puolustuskyvyttömille lapsille, jotka eivät ole tehneet pahaa kenellekään, tulee pahoja juttuja. Saa olla entistä kiitollisempi siitä kuinka hyvin asiat itsellä lopulta ovat.

– Nämä ovat sellaisia juttuja jotka muistuttavat siitä. Ei joku muutama huono peli tai lämäri nilkkaan enää niin tunnu. Ja toisaalta tämmöiset jutut saavat yrittämään entistä enemmän kun huomaa kuinka onnellisessa asemassa itse oikeastaan on.