Viime kaudella paljon iloa ilvesläisille tuottanut Ilveksen A-nuorten joukkue lähtee tulevaan kauteen jälleen kerran uusiutuneena. Moni avainpelaaja on siirtynyt aikuisten sarjoihin, ja tulevalla kaudella on jälleen uusien nuorten aika nousta vastuunkantajiksi.
Kausi täynnä muistoja
Viime kausi oli monella tapaa A-nuorille menestystarina. Eemeli Suomen hurja piste-ennätys nosti Ilveksen ja koko nuorten SM-liigan isommankin huomion kohteeksi. Vaikka Suomen merkitystä Ilveksen joukkueelle ei voi vähätellä, teki koko Ilveksen joukkue hienoa tulosta runkosarjassa – voittaen sen seuran uudella piste-ennätyksellä. Vaikka pudotuspeleistä jäi lopulta käteen neljäs sija, voi Ilveksen viime kauden suoritusta pitää erinomaisena.
Junioreista puhuttaessa joukkueen menestys ei ole ainoa mittari. A-nuorissa tehdään työtä pelaajien eteen – ja se työ on Ilveksessä viime vuosina tuottanut tulosta. Viime kaudella A-nuorista Liiga-vauhtia pääsivät kokeilemaan Ville Meskanen, Juho Liuksiala ja Ville Heponiemi. Tällä kaudella listan jatkeeksi on voinut laittaa jo Suomen, Nico Vikstenin, Olli Vainion sekä Jere Heleniuksen.
Myös keväällä MM-hopeaa napanneesta Suomen alle 18-vuotiaiden maajoukkueesta löytyi peräti neljä Ilveksen A-junioria. Nico Viksten, Jesper Mattila, Juuso Välimäki ja Julius Mattila, jotka kaikki neljä pelasivat isossa roolissa Ilveksessä viime kaudella.
Yksi hetki, joka viime kaudesta jäi varmasti jokaisen Ilves-pelaajan ja paikalla olleen katsojan mieleen, oli Koulukadulla pelattu ulkoilmaottelu Tapparaa vastaan. Legendaarinen kenttä sai arvoisensa tapahtuman, kun joukkueet väänsivät tasaisen ja vauhdikkaan ottelun täpötäyteen ahdettujen katsomoiden edessä. Perinteitä houkuvalla Koulukadulla päästiin nykyisten nuorten kautta menneiden aikojen tunnelmiin, ja paikalla näkyikin poikkeuksetta hymyileviä ja iloisia kasvoja.
Moni tämän kauden Ilves-joukkueen pelaajista kantaa mukanaan viime kauden hienoja muistoja, mutta on myös täynnä nälkää alkavaa kautta silmällä pitäen. Kaudella 2015-2016 on uusien hienojen hetkien ja sankaritarinoiden aika.
Peli kerrallaan eteenpäin
Ilves lähtee kauteen uusiutuneella ringillä. Mukana on paljon viime kauden B-nuoria, jotka vasta opettelevat A-nuorten tavoille. Onneksi joukkueesta löytyy myös aimo annos kokeneita pelaajia, jotka kentällä näytetyn pelillisen esimerkin lisäksi ovat joukkueen nuorille pelaajille tärkeitä mentoreita myös kaukalon ulkopuolella. Ilveksessä on viime vuosina vallinnut erinomainen joukkuehenki, eikä ole epäilystä siitä, etteikö se jatkuisi myös alkavalla kaudella. Joukkueen sisäinen vaatimustaso on kova. Se onkin elinehto sille, että lahjakkaat pelaajat menevät harjoitus ja peli kerrallaan eteenpäin urallaan.
Ilves lähtee kauteen laajalla ringillä. Mukana on kolme maalivahtia, yhdeksän puolustajaa ja kahdeksantoista hyökkääjää. Puolustuspään vahvuus lisääntyy vielä lähiaikoina kahdella pelaajalla, kun liigaringissä harjoittelevat Ville Järvinen ja Jarkko Parikka toipuvat loukkaantumisistaan ja pääsevät aloittamaan kautensa A-nuorten mukana. Isossa ringissä on jatkuvasti kova kilpailu peliajasta. Jokaisessa pelissä pitää antaa kaikkensa, jotta pelipaikka myös seuraavaan peliin aukeaa. Kaikkien pelaajien tyytyväisenä pitämisessä on omat haasteensa, mutta avoimesti pelaajiensa kanssa keskusteleva Ilves-valmennus on onnistunut aiempina vuosina tehtävässä hyvin.
Harjoituspeleissä Ilves on kulkenut voitosta voittoon häviten vain kertaalleen maalilla Raumalla. Pelkkiin hyviin tuloksiin tuijottaminen voi aiheuttaa sokeutta, mutta Ilveksen peleissä on ollut paljon hyviä elementtejä. Kiekollisesti nämäkin nuoret ovat ilvesläiseen tyyliin erittäin lahjakkaita. Hyökkäyspäässä lähes jokainen pelaaja pystyy juonikkaisiin ratkaisuihin. Viisikkopelin tiiviyden kanssa on ollut vielä ajoittain tekemistä, mutta matka kohti kevättä on pitkä. Väsymättömästi luisteleva, taitava ja uhrautuva Ilves tulee jälleen olemaan erittäin ikävä vastustaja tulevalla kaudella.
Päävalmentaja Jouko Myrrä oli kauden kynnyksellä luottavainen joukkueensa tekemisestä ja painotti Ilveksen olevan valmis kauden alkuun.
– Jengi on valmis sarjaan. Kasassa on hyvin harjoitellut, yhtenäinen ja työteliäs joukkue, jolla on nälkää tulla päivä päivältä paremmaksi. Ennen kaikkea ollaan tietoisia siitä, että olemme vasta matkalla jonnekin ja pelaaminen paranee kauden edetessä niin yksilöillä kuin joukkueellakin. Tavoitteet täyttyvät sitten keväällä ja tulevina vuosina, valmentaja linjasi.
Maalivahdit: Kivenkova Viksten ja nälkäiset haastajat
Ilveksellä on kasassa kivenkova maalivahtikolmikko. Viime kaudella ilmiliekeissä torjunut Nico Viksten ainakin aloittaa kauden A-nuorissa. Nuorukainen oli viime kaudella monessa pelissä Ilveksen tuki ja turva, torjuen monessa pelissä tärkeitä pisteitä tamperelaisille. Kesän liigaringissä mukana ollut Viksten on jälleen mennyt pykälän eteenpäin ja onkin aivan A-nuorten sarjan eliittiä.
Parin vaikeamman kauden jälkeen myös Mikael Saari on valmis ottamaan haasteen vastaan Ilveksen tolppien välissä. Analyyttisella maalivahdilla on varastossa hurjasti potentiaalia, ja nyt terveenä pelaamaan pääsevä Saari on väläytellyt harjoituspeleissä osaamistaan. Peliaikaa alkavalla kaudella on varmasti luvassa. Kovaa kaksikkoa lähtee haastamaan Eetu Haavisto. Toissa kaudella Ilveksen B2-nuoret Suomen mestaruuteen torjunut Haavisto on kesän treeneissä löytänyt uutta potkua tekemiseensä ja näyttänyt harjoituspeleissä olevansa valmis pelaamaan A-nuorten sarjassa.
Puolustus: Monipuolinen sekoitus tulevaisuuden tähtiä
Ilveksen viime kauden avainpuolustajista maisemaa ovat vaihtaneet Olli Vainio, Juuso Välimäki ja Arttu Mäenpää. Kovan kolmikon paikkaaminen on mahdollista, sillä Ilveksen pakistossa on monta todella mielenkiintoista nimeä.
Varakapteeni Jesper Mattilan rooli kasvaa alkavalla kaudella entisestään. Taitava Mattila pelaa paljon ja kaikissa tilanteissa johtaen joukkuetta niin kentällä kuin kopissakin. Mattilan seurana on monta muutakin mielenkiintoista puolustajanimeä. Ilveksen puolustuksessa onkin poikkeuksellisen paljon potentiaalia, lahjakkuutta ja monipuolisuutta. Polvivammoista pikku hiljaa pelikuntoon toipuva Ville Järvinen on erittäin mielenkiintoinen nimi. Isokokoisen ja tulisesti ampuvan puolustajan ollessa kentällä vastustajan ei ole mukava pyrkiä Ilveksen maalille, sillä Järvinen ei anteeksi pyytele omaa maalia puolustaessaan. Pitkällä sopimuksella Ilvekseen elokuussa liittynyt Jarkko Parikka on myös mielenkiintoinen nimi. Viime kaudet Pohjois-Amerikassa pelannut Parikka aloittaa kauden A-nuorissa toivuttuaan loukkaantumisestaan.
Viime kauden runkopuolustajista jatkavat Miikka Hankala, Markus Neva-aho ja Jere Marjamäki. Peruspakki Hankala on joukkueen varakapteeni ja kolmatta kauttaan A-juniorina pelaavana pelaajana yksi joukkueen isähahmoista. Varmaa peliä pelaava Hankala uhraa kroppaansa joukkueen eteen ja on aina valmiina puolustamaan joukkuekaveria. Taitavasti luisteleva Markus Neva-aho on valoisa persoona, joka tekee työnsä kentällä huolellisesti. Jere Marjamäki on saanut harjoituspeleissä pelata paljon ylivoimaa. Jos Marjamäki pystyy viime kautta tasaisempaan pelaamiseen, on puolustajalla mahdollisuus yllättää monet.
B-nuorista täksi kaudeksi A-nuoriin harppaavat Jesper-Juhani Ilvessuo, Henry Mäntylä ja Tuukka Virtanen. Viime kauden B-nuorten kapteeni Ilvessuo sai tulikasteensa A-nuorissa jo toissa kaudella, ja luotettava puolustaja onkin kamppailemassa tosissaan pelipaikasta. Mäntylän painava lyöntilaukaus teki tuhoja viime kaudella B-nuorissa – puolustaja pamautti peräti 13 maalia. Hyvin harjoituspeleissä esiintynyt Tuukka Virtanen on viimeisen päälle joukkuepelaaja – puolustaja, joka suojelee omaa maaliaan viimeiseen asti.
Ilveksen laajan puolustuksen täydentävät viime kaudella Kooveessa, ja loppukaudesta Ilveksen A:ssa, pelannut Risto Lindfors sekä viime kauden Pohjois-Amerikassa viettänyt Valtteri Ilomäki. Lindfors on luotettava puolustaja, jonka voi heittää huoletta kentälle tilanteessa kuin tilanteessa. Rightilta ampuva Valtteri Ilomäki pystyy laadukkaseen kiekolliseen peliin eikä aina ole vastustajille se mukavin pelaaja.
Kaiken kaikkiaan Ilveksen puolustuskalusto on harvinaisen laadukas ja laaja. Jokainen yhdestätoista pelaajasta pystyy pelaamaan A-nuorten sarjaa. Laajuutta varmasti tarvitaan pitkän ja raskaan kauden aikana.
Hyökkäys: Huippulahjakasta nuoruutta ja laadukasta kokemusta
Viime kauden tehokenttä Eemeli Suomi – Juuso Rämö – Ville Meskanen on poistunut aikuisten ympyröihin, ja nyt onkin uusien pelaajien aika nousta parrasvaloihin. Suomen ja Meskasen pistemässäilyn uusimisen odottaminen joiltain yksittäisiltä pelaajilta ei ole ehkä realismia, mutta tämän kauden Ilveksessä on paljon laajuutta ja taitoa, jolla viime kauden sankareiden jättämä aukko on mahdollista täyttää.
Joukkue äänesti kuluvalla viikolla uudeksi kapteenikseen Jere Heleniuksen. Tuulennopea Helenius aloitti viime kauden erinomaisesti, kunnes lento tyssäsi heti alkuunsa polvivammaan. Koko kausi meni hampaita kiristellessä katsomossa, mutta nyt energinen laituri palaa halusta näyttää taitonsa kentällä. Kovaa luisteleva Helenius jättää joka vaihdossa kentälle kaikkensa ja näyttää esimerkkiä nuoremmille. Piilossa pysynyt maalintekopotentiaali on pienestä kiinni, tällä kaudella se saattaa räjähtää hyvinkin voimakkaisiin liekkeihin.
Heleniuksen lisäksi Ilveksestä löytyy muitakin pikakiitureita. Viime kaudella Liigassakin käväissyt Juho Liuksiala irtoaa nopeudellaan usein maalintekopaikkoihin. Maalivainu ja laukaus Liuksialalla on kunnossa – nyt täytyisi otteisiin löytyä myös hiukan lisää tasaisuutta, jolloin Vammalan mies voi taistella jopa koko sarjan maalipörssin voitosta. Viime kaudella tuntemattomuudesta Ilvekseen liittynyt Janne Seppänen teki vakuuttavaa jälkeä. Sekä keskellä että laidassa pelaamaan pystyvä Seppänen luistelee hyvin, ampuu terävästi ja taklaa kokoonsa nähden hämmästyttävän kovaa.
Veljensä tavoin myös hyökkääjä Julius Mattila on valmis ottamaan ison roolin. Älykäs sentteri on kesän aikana mennyt selvästi eteenpäin ja saanut otteisiinsa lisää äijämäisyyttä. Erinomainen aloittaja on hyvä kentän jokaisella osa-alueella, ja nyt edessä saattaa olla todellinen läpimurtokausi.
Viime kaudelta tutuista pelaajista mukana ovat muun muassa Ville Heponiemi, Joni Lavonen ja Erik Ahopelto. Joukkueelle erittäin tärkeä Heponiemi pelaa illasta toiseen voittavaa ja varmaa sentteripeliä joukkueen eteen. Ahopelto nousi viime kaudella todelliseksi yllättäjäksi. Kyseessä ei ole kaikkein näyttävin pelaaja, mutta vaihdosta toiseen arvokkaita ja oikeita asioita joukkueen eteen tekevä hyökkääjä. Loukkaantumisista kärsinyt Joni Lavonen löysi taas viime kauden lopulla oikean otteen peliinsä ja on valmis jatkamaan siitä, mihin viime kaudella jäi.
Ville Niemisen viime kausi meni eri vammojen kanssa painiessa. Nytkin räväkällä hyökkääjällä on ollut pientä remonttia, mutta kentälle ja pelituntumaan päästessään Nieminen tulee olemaan arvokas pelaaja Ilvekselle. Aleksi Niemen viime kausi meni opetellessa A-nuorten tavoille. Loppukaudesta taiturimainen hyökkääjä alkoi saamaan paremmin juonesta kiinni, ja harjoituspeleissä meno on vain kiihtynyt. Poikkeuksellisen hyvin kentän näkevä sentteri pystyy luoviin ja erittäin yllätyksellisiinkin ratkaisuihin.
Ilveksen joukkueessa on tällä kaudella kaksi -98 syntynyttä pelaajaa. Joona Koppanen ja Otto Koivula edustavat ikäluokan ehdotonta huippua, ja kaksikko taisteleekin paikasta kevään alle 18-vuotiaiden MM-kisoihin. Kaksikko on istutettu harjoituspeleissä samaan ketjuun ja tulosta on tullut. Otto Koivula on poikkeuksellinen paketti kokoa ja taitoa. Satakiloinen järkäle heittää jalkakikkaa ja kynäilee pehmeillä käsillään vastustajia solmuun. Einomaisesti kentän näkevä Koivula on usein sen ratkaisevan sekunnin edellä vastustajaa ratkaisuissaan ja pystyy heittämään ahtaistakin tiloista todella oivaltavia syöttöjä. Koppanen ei ole yhtä näyttävä pelaaja kuin Koivula, mutta pelaa erinomaista ja ikäisekseen erittäin kypsää sentteripeliä molempiin suuntiin. Koppanen pystyy hyökkäyspään ratkaisuihin, mutta luistelee aina väsymättömästi ensimmäisenä omaan päähän auttamaan puolustusta. Koppasessa Ilveksellä onkin käsissään erittäin tasapainoinen sentteritimantti, joka saattaa pelata miehissä yllättävänkin pian.
Koivulan ja Koppasen rinnalla harjoituspeleissä on pelannut Niko Ahoniemi. Ahoniemen suu ja jalat käyvät kilpaa kentällä, eivätkä vastustajan puolustajat saa hetkeäkään rauhaa laiturin pyöriessä iholla. Harjoituspeleissä Ahoniemi on sopinut nuorukaisten ketjuun erinomaisesti ja tehnyt laadukasta likaista työtä vaihdosta toiseen väläytellen välillä myös taitavia kiekollisia ratkaisuja.
Harjoituspelien yllättäjät ovat olleet ehdottomasti Juho Painilainen ja Antti Torikka. Kaksikko on tehnyt hurjat tehot ja ansainnut näytöillään paikan joukkueesta. Onkin mielenkiintoista nähdä, mihin kaksikko kykenee, kun varsinainen runkosarja käynnistyy. Myös maalinälkäinen Henrik Kärkkäinen on ollut pirteä harjoituspeleissä. Rightilta ampuvalla hyökkääjällä on luontaista maalivainua, ja sihdin ollessa kohdallaan tulosta voi syntyä yllättävänkin hyvin.
Ilveksen laajan hyökkäysringin täydentävät Valtteri Viitakoski, Joni Tuominen ja Juuso Meskanen, jotka kaikki ovat harjoituspeleissä näyttäneet pystyvänsä pelaamaan hyvällä tasolla A-nuorten sarjassa.
Ilveksen hyökkäyspäässä on kasassa erittäin paljon kiekollista taitoa ja vauhtia. Jos joukkue löytää viime kauteen verrattuna ripauksen päättäväisyyttä maalintekoon, vain taivas on rajana.
Valmennus: Myrrä ja leveät hartiat
Päävalmentajana kolmannen kautensa aloittaa Jouko Myrrä. Viime kaudella nuorten SM-liigan parhaana valmentajana palkitulla Myrrällä on vakuuttavat näytöt viime kausilta. Pelaajien arvostama valmentaja on vienyt joukkueen komeisiin suorituksiin ja nostanut siinä ohessa monta pelaajaa urallaan askeleen jos toisenkin ylöspäin.
Tuukka Poikosen siirryttyä Ilveksen B-nuorten vastuuvalmentajaksi Myrrän apuriksi saapui Pasi Saarinen. Moni ilvesläinen muistaa Saarisen raudanlujana puolustajana, joka jätti kentälle aina kaikkensa. Kovaluontoinen ex-pelaaja onkin varmasti erinomainen esimerkki nuorille Ilves-pelaajille. Joukkueenjohtajana ja valmentajana jatkaa Timo Peltomaa, joten leveitä hartioita Ilveksen vaihtopenkillä riittää. Maalivahtivalmentajaksi täksi kaudeksi mukaan liittyi Pasi Nieminen.